Ajatuksia uuden ajan squash-seurasta

Havahduin joulun aikaa ajattelemasta, että mitä vuoden 2022 seuratoiminta oikeastaan on. Olimme juuri aikaisemmin keskustelleet tulevan vuoden strategiatyöstä, sen tavoitteista ja, että mitä oikeastaan haluamme strategisella kehitystyöllä saavuttaa.

Olen elämäni aikana kuulunut moniin eri seuroihin. Osa niistä on toiminut hyvin ammattimaisesti – aivan kuin yritykset, toisten ollessa lähempänä kaveriporukoita, joiden puuhastelua on vain puettu ”hienompiin vaatteisiin”. Yhteistä näille seuroille on kuitenkin se, että tekeminen kulminoituu yhteisöihin, joiden jäsenet uskovat samoihin asioihin ja, että yhteisön toiminta on ylipäätään organisoitu.

Pohdinta luonnollisesti johti siihen, että aloin miettimään millainen tämän päivän squash-seuran tulisi olla, ja mitkä asiat aidosti määrittelevät tietyssä ajassa relevanttia toimintaa. Yhteisön, merkityksen ja olemassaolon syyn ollessa melko universaaleja ja ajattomia teemoja päädyin määrittelemään ”uuden ajan squash-seuraa” hieman toisesta näkökulmasta.

 

”Enemmän kuin yhteisö”

Haastan teidät miettimään, että riittääkö tänä päivänä meidän lajin ympärille muodostuneen yhteisön määritelmäksi ”ihmiset, jotka harrastavat squashia”. Väitän, että ei. Näen, että squash-yhteisö muodostuu monista pienemmistä heimoista, joista osalle keskiössä on kilpaileminen, toisille hikoilu, kolmannelle PSA:n Youtube-kanavan seuraaminen ja neljännelle jotain aivan muuta. Näiden heimojen tunnistaminen on väylä viestiä kaikille yhteisön jäsenille heille merkityksellä tavalla, vahvistaen yhteisöä ja siihen kuulumisen tunnetta.

Oman mausteensa tällä antaa yhteisöjen digitaalinen ulottuvuus. Sanomattakin on selvää, että erityisesti sosiaalisen median rooli tulee kasvamaan entisestään, kun nuoremmat sukupolvet tulevat palveluita kuluttavaan ikään. Yhteisöjen ylläpitäjien (seurat) pitää pystyä sisällöntuotannon lisäksi myös aktivoimaan verkon puolella tapahtuvaa yhteisöllistä toimintaa. Nostan tässä esiin myös lehtiotsikoissa pyörineen “Metaversen” – miten me lajina ja seuroina olemme läsnä virtuaalisissa, alati kehittyvissä alustoissa, jotka vääjäämättä tulevat vaikuttamaan tapaamme olla ja elää jo lähitulevaisuudessa. Mitä voimme tehdä parantaaksemme valmiuksiamme kohdata ja palvella yhteisöämme entistä monipuolisemmin ja elämyksellisemmin?

Uskon, että ollaksemme kilpailukykyisiä meidän tulee rikkoa siiloja sen suhteen, että keille kaikille seurat tarjoavat palveluitaan. Hyödymmekö siitä, että esimerkiksi seurojen tarjoamiin valmennuksiin voi osallistua vain seuran jäsenet vai hyötyisimmekö niin seura- kuin lajitasollakin siitä, että toimintaamme voisi osallistua myös ”paperilla” seuraan kuulumattomat ihmiset? Oma mielipiteeni on, että vanhoja malleja purkamalla voimme vain voittaa.

 

Digitaalinen ja dataohjattu 

Nyt viimeistään on aika myös digitalisoida ja modernisoida seuratoiminnan pyörittämisen järjestelmiä. Eikä vain siksi, että Excelin hakkaaminen on kömpelöä, vaan myös siksi, että digitaalisten järjestelmien kautta pääsemme käsiksi dataan, joka auttaa meitä pitämään tarjontamme ja toimintamme relevanttina. Data auttaa meitä myös reagoimaan muutoksiin nopeammin.

Tämän lisäksi digitaaliset järjestelmät ovat vähemmän sidottuja yksittäisiin henkilöihin, joka monissa tilanteissa madaltaa kynnystä jakaa vastuita seuratoiminnan pyörittämiseen mukaan tuleville henkilöille. Digitaaliset järjestelmät lisäävät avoimuutta ja reaaliaikaisuutta – unohtamatta mahdollisuutta automatisoida monia toimintoja vapauttaen resursseja johonkin ”arvokkaampaan” tekemiseen.

Sähköiset järjestelmät tulee ulottaa myös asiakaskokemuksen rajapintaan. Ostamista helpottavat ”treenivaraimet”, sähköiset ilmoittautumiset sekä suora online-maksaminen tekevät palveluiden ostamisesta ja käyttämisestä helpompaa, nopeampaa ja joustavampaa. Lajimme parissa tuntuisi olevan myös paljon tilaa digitaalisille palveluinnovaatioille. Miltä kuulostaisi koppien ovissa olevat iPadit, joista voisit katsoa vaikka treenivinkkejä tai tallentaa heti kuukausisarjan pelin pelitulokset? Entä milloin näemme kevyemmin hinnoiteltuja versioita “interactive squash”:in (https://interactivesquash.com/) kaltaisista elämyksellisyyttä lisäävistä palveluista? Kuuhun kannattaa kurkottaa mutta liikkeelle pääsee pienilläkin askelilla.

 

Räätälöidyt palvelut 

Tämän päivän kuluttajat ovat vaativampia kuin koskaan aiemmin. Voidaksemme vastata jäseniemme odotuksiin, tulee meidän kyetä tarjoamaan aiempaa räätälöityjä palveluita. Käytännön tasolla tämä vaatii rohkeutta uudistaa palvelutarjontaa, hakea benchmarkkeja lajimme ulkopuolelta ja rohkeasti viedä kokeiluja käytäntöön, jatkokehittäen niitä palveluita, jotka saavat hyvän vastaanoton. Tämän tiimoilta meillä on myös painetta tuotteistaa palveluitamme paremmin, jotta ”squash-tunnin” sijaan jäsen ostaa jotain, joka aidosti täyttää ostohetkellä olevan tarpeen – tarpeen, jonka täyttämiseen “squash-tunti” on vain väline.

Monen hiljaisen vuoden jälkeen lajillamme tuntuu taas olevan pientä nostetta. Uskon vilpittömästi, että tähän nosteeseen pystytään puhaltamaan lisää myötätuulta soveltamalla ylläolevia teemoja seuratoimintaa kehittäessä. Me Helsinki Squash Rackets Clubissa olemme aloittaneet strategiatyön, jossa onnistuessamme olisimme vuoteen 2025 mennessä aidosti ”uuden ajan squash-seura”. Työsarkaa riittää, mutta matkan pilkkominen pienemmiksi etapeiksi on luonut uskoa, että tämä muutos on mahdollista tehdä.

Stay tuned! Ja jos tekstini herätti ajatuksia niin älä epäröi osallistua keskusteluun. Yhdessä saavutamme enemmän!

Ville Nikunen, HSRC (ville.nikunen@hsrc.fi)

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.