HSRC:n joukkueet ovat menestyneet hyvin SM-liigassa. Liigajoukkueen seikkailuja voi ihailla Urheilukanavalla lauantaina 9.12. klo 10.00 – 11.55. Pelaava toimittaja Jarmo Karjala raportoi II-joukkueen menestyksestä:
HSRC II –joukkueen valmistautuminen liigakierrokselle oli positiivisessa mielessä haasteellista. Pelaajia oli ylenmäärin, sitten Risto rekrytoitiin SM-kierrokselle joten pulma helpottui vaikkakin joukkueen ykköspelaajan poistuminen oli menestyksen kannalta negatiivista. Pienen perjantai-illan joukkueenvalintasekoilun jälkeen kapteeni tunsi kuitenkin, että palikat ovat kohdallaan.
HSRC-MetSq
Harri otti ”rutiinivoiton” Terho Käkösestä. Ehkä hieman hiki tuli, mutta ei paljon. Jannekin hoiteli ottelun Mikko Johanssonia vastaan puhtaasti, joten hyvin alkoi. Sitten alkoivatkin vaikeudet. Esa otti hieman yllättävästi käkättimeen Kari Hautalalta. Pelasin sitten Kentsu Wennströmiä vastaan, alku meni ihan mukavasti, mutta sitten alkoi homma livetä käsistä. Flegmaattinen esitys, enkä saanut Kentsua pidettyä edes ahtaallakaan, ja 0-3 tappio. Näin ottelu 2-2.
HSRC-NääsSq
Vierekkäisillä kentillä pelattiin kahta jännittävää ottelua. Kolmospelaaja Tuukka sai vastaansa kokeneen Krister Koivulan. Krister veikin kaksi ensimmäistä erää varsin selvästi, eikä Tuukan puolesta ropojen laittajia olisi paljon ilmaantunut. Kolmannen erän Tuukka vei kuitenkin pitkän väännön jälkeen. Neljäs erä oli ottelun kulminaatiopiste. Tuukka jatkoi edellisen erän vahvaa ja järkevää peliään, ja voitti strokeen päättyvän erän. Viidennessä erässä kentällä oli enemmän tai vähemmän vain yksi pelaaja, Tuukka. Noin 5-0 tilanteessa kuului lievä rasahdus, jonka pääteltiin tulevan Kristerin selkärangasta. Viides erä selvästi ja ottelu 3-2 meille. Hienoa.
Janne raatoi kuin työhevonen Ari Kuoppaa vastaan. Kaveri haki erinomaisesti ja löi rystypuolelta tarkasti. Olimme jo 2-1 tappiolla, kun Janne sai hengen päälle ja tasoitti. Viides erä alkoi todella tasaisena, mutta noin 5-5 tilanteesta Janne painoi väkisin erä- ja otteluvoittoon. Loistavaa!
Pelasin sitten Teemu Sainiota vastaan. Oma liikkumattomuuteni jatkui, mutta mielestäni kaveri pelasi aivan loistavasti, tappoi suorilla stoppareilla, boasteilla ja katkoi krossini armotta, eikä siinä ollu mitään jakoa.
Esa puursi Jukka Nummea vastaan. Kaksi ekaa erää tuli helposti, ja mieleeni jäi omalle kentälleni kuulunut Jukan tuttu fraasi ”sää et voi olla noin huano”. Ilmeisesti Esaan iski sitten helpon voiton odotusfiilis, Jukka alkoi parantamaan peliä ja yhtäkkiä peli olikin tiukkaa. Ensin 1-2, sitten oltiin 4-8 tappiolla neljättä erää. Esa sai eräpallon 9-8 tilanteesta, mutta häviää lopulta erän 10-9 hieman kyseenalaiseen strokeen.
Viides erä alkoi vaisusti, Esa oli jo 1-4 tappiolla. Sitten Esa löysi oman pelinsä, nousi tasoihin ja lopulta hallitsi loppuerää miten tahtoi ja matsi meille 3-2.
Ottelu meille siis 3-1.
Nousimme yhteentoista pisteeseen, mikä merkitsee sarjassa jaettua ykköstilaa Sq88:n kanssa. Kahdella seuraavalla kierroksella meillä on vastassa ESQ II, jonka virolaiset tullevat tuottamaan meille hankaluuksia. Tilanne on kuitenkin nyt hyvä.
Omat pelini kärsivät ilmeisesti viikon reissuputkesta ja keinotekoisesti hankitusta jetlagista. Siihen ei purrut edes aamulenkki järvessä pulahtamisineen. Ehkä olisi viisaampi siirtyä sikariportaan puolelle… Sitä vastaan kuitenkin ilmeisesti sotii se, että allekirjoittanut kävi pelien jälkeen illalla tekemässä rankaisuna puolen tunnin lyöntiharjoituksen + 20 minuutin kovan liikkumisharjoituksen kentällä. Ehkä se siitä, vielä joskus…
t. Jarmo K.
